Kirjoituskutsu

Merenkulkijoiden siirtolaisuus – historia ja nykypäivä

30.5.2017
Siirtolaisuusinstituutti hakee artikkeleita tieteelliseen kokoomateokseen merimiesten ammattikunnan ja siirtolaisuuden suhteesta. Teoksen keskiössä on Suomesta lähtevä, Suomeen suuntautuva tai laajempi Itämeren alueen merenkulkijoiden muuttoliike eri aikoina, mutta myös erilaiset kansainväliset vertailut ovat tervetulleita.

Kokoomateos luo toistaiseksi vielä puuttuvan monitieteisen yleiskuvan suomalaisen merityön ja siirtolaisuuden pitkästä jatkumosta. Se liittää merityöperusteisen liikkuvuuden osaksi muuta maastamuuttoa ja maahanmuuttoa koskevaa keskustelua. Merimiehen työ on itsessään kansainvälistä ja tarjoaa edellytyksiä muuttaa työtilaisuuksien perässä ulkomaille. Liikkuvuutta edistäviä tekijöitä ovat muun muassa työn mukanaan tuoma maailmankuvan laajeneminen, ulkomaisten satamien ja merenkulkuolosuhteiden tutuksi tuleminen, kielitaidon karttuminen sekä universaali ammattitaito.

Ulkomaille jäämiseen ovat vaikuttaneet monet poliittiset tekijät kuten työvoiman liikkumista koskeva kansallinen ja ylikansallinen säätely, vastaanottavien maiden kulloinenkin siirtolaisuuspolitiikka ja työmarkkinatilanne, maailmanpoliittinen tilanne ja kansainväliset suhteet sekä toisaalta ulkosuomalaisuutta tukevat instituutiot kuten suomalaiset ja muut pohjoismaiset merimieskirkot, lähetystöt ja konsulaatit sekä suomalaisten yhteisöt ulkomailla. Merityöhön liittyvä muuttoliike on kuitenkin saattanut viedä myös sinne, mihin suomalaisten siirtolaisvirrat eivät tyypillisesti ole suuntautuneet. Kansainvälisistä kokemuksista johtuen merimiehet ovat olleet myös tärkeitä kulttuuri-innovaatioiden levittäjiä.

Teos lähestyy merimiesten siirtolaisuutta sekä lähtömaan, liikkeellä olon että ulkomaille asettumisen näkökulmista. Teokseen haetaan kirjoittajia esimerkiksi seuraavien kysymysten inspiroimana:

  • Minne, miksi ja miten suomalaisen merenkulkualan liikkuvuus on suuntautunut?
  • Mitkä ovat olleet liikkuvuutta ohjaavia, edistäviä ja haittaavia tekijöitä eri aikoina?
  • Mitä merimiesten työperusteinen liikkuvuus ja pysyvämpi siirtolaisuus ovat merkinneet merimiesten lähtöpaikkakunnille? Millaisia vaikutteita kotimaahan palanneet ovat tuoneet tullessaan? Miten merenkulun siirtolaisuus on vaikuttanut perhe-elämään ja käsityksiin sukupuolesta?
  • Mitä liikkeellä olo, siirtolaisuus ja suomalaisuus merkitsivät ulkomaille jääneille merimiehille?
  • Merimiesten joukossa ovat ruotsinkieliset olleet yliedustettuina. Millä tavoin kieli on vaikuttanut merimiesten siirtolaisuuteen ja sen vaikutuksiin?
  • Millaisina maahanmuuttajina suomalaiset merimiehet on nähty eri aikoina heidän matkansa määränpäässä? Miten merimiehen työhön ja ammattitaitoon liittyvät ominaisuudet ovat yhdistyneet käsityksiin suomalaisten etnisestä, uskonnollisesta tai kielellisestä taustasta?

Kirjan toimittaa FT Pirita Frigren Jyväskylän yliopistosta. Teos julkaistaan suomeksi Siirtolaisuusinstituutin uudessa, vertaisarvioidussa Tutkimuksia-sarjassa sekä painettuna että avoimesti digitaalisena saatavilla olevana versiona. Myös yhteisjulkaisu toisen kustantajan kanssa on mahdollinen. Hankkeen tähänastisia yhteistyökumppaneita ovat Suomen Merimieskirkko ja Turun merikeskus Forum Marinum.

Aikataulu ja ohjeet:

Lähetä artikkeliehdotuksesi (200–300 sanaa) 1.9.2017 mennessä toimittaja Pirita Frigrenille (pirita.frigren@jyu.fi). Sisällytä abstraktiin artikkelisi työnimi, tutkimusaihe – ja kysymys, aineistot ja metodit sekä näkökulma, jolla artikkeli tuo uutta tietoa merimiesten siirtolaisuudesta. Jätä myös yhteystietosi.

Kirjoittajille ilmoitetaan valinnoista 15.9.2017 mennessä. Käsikirjoitusten määräaika on 31.3.2018, jonka jälkeen artikkelit lähtevät vertaisarviointikierrokselle. Vertaisarvioinnin jälkeen käsikirjoitukset muokataan ja viimeistellään tammikuuhun 2019 mennessä, ja teos on valmis painoon maaliskuussa 2019. Teoksen julkaisuseminaari järjestetään syksyllä 2019 Turun merikeskus Forum Marinumissa. Kirjoitusprosessin aikana pyritään järjestämään 1–2 kirjoittajakokousta.

Tervetuloa mukaan!

© Siirtolaisuusinstituutti Takaisin ylös