Tutkimustiedote

Tutkimus pakolaistaustaisten nuorten työllistymisestä Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden murroksessa

24.1.2018
Uusi Pohjoismaissa asuvien pakolaistaustaisten nuorten työllistymiseen liittyvä laadullinen tutkimus Working for integration (Gauffin & Lyytinen 2017) on julkaistu. Tutkimuksessa analysoidaan Norjan, Suomen, Ruotsin ja Tanskan politiikkaa ja lainsäädäntöä, joka vaikuttaa pakolaisten ja nuorten työllistymiseen. Tutkimuksessa vastataan kysymyksiin:

  • Mitkä ovat tärkeimmät politiikat ja lait, jotka vaikuttavat pakolaistaustaisten nuorten työllistymiseen Pohjoismaissa?
  • Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja Pohjoismaiden välillä on kyseisissä politiikoissa ja lainsäädännössä?
  • Mitkä ovat näiden politiikkojen ja lakien vaikutukset olemassa olevien tutkimusten ja evaluaatioiden valossa?

Analyysi keskittyy pakolaistaustaisten nuorten työnteko-oikeuteen, kotoutumiseen työn kautta, nuorisotakuuseen ja taloudelliseen tukeen. Ajallisesti tarkastelu koskee vuosia 1980–2016, pääpainon ollessa 2010-luvussa.

Sekä pakolaisten että nuorten työttömyys on korkeaa kaikissa Pohjoismaissa. Maahanmuuttoon ja ikään liittyen pakolaistaustaiset nuoret kohtaavat kaksinaisen haasteen työmarkkinoille pääsyä ja siellä pysymistä tavoitellessaan. Maiden välisen vertailevan analyysin perusteella voidaan todeta, että Pohjoismaiden alan politiikka ja lainsäädäntö ovat samankaltaisia. Politiikan ja lainsäädännön lisäksi työmarkkinoille aktiiviseen rooliin pääsyyn vaikuttavat vastaanottavan maan poliittinen ja taloudellinen tilanne sekä pakolaistaustaisten nuorten henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten sukupuoli, ikä, koulutus ja taidot. Työllistymistä voivat vaikeuttaa erityisesti mahdollinen trauma ja muut terveyteen liittyvät ongelmat.

Yleinen poliittinen ja lainsäädännöllinen kehitys kaikissa tarkastelumaissa viittaa selkeästi siirtymään hyvinvointivaltiosta työvelvoitevaltioon. Siirtymää kuvastaa nuorille ja/tai pakolaisille suunnattu vaatimus olla kuuliainen, velvollisuudentuntoinen ja tehokas erilaisten aktivointitoimenpiteiden suhteen. Olemassa olevien evaluaatioiden mukaan pakolaistaustaisten nuorten työllistymistä edistävät parhaiten palkkatuki ja muut normaalia palkkatyötä lähellä olevat tukitoimet. Julkisten työllistämispalveluiden tai erillisten hankkeiden tarjoama neuvonta sekä nuorten ja työpaikkojen yhteensovittaminen edesauttavat työllistymistä.

Pohjoismaihin kotoutuminen nähdään politiikassa ja lainsäädännössä pitkälti vain työn tekemiseen liittyvänä prosessina, mikä on harhaanjohtavaa. Huolestuttavaa on, että Ruotsissa pysyvän oleskeluluvan myöntäminen ja kaikissa Pohjoismaissa perheenyhdistäminen on tietyissä tilanteissa mahdollista vain, jos kansainvälistä suojelua saava henkilö on työllistynyt. Pakolaisille myönnetystä työnteko-oikeudesta onkin tullut enenevässä määrin työntekovelvoite. Turvapaikanhakijoiden aktiivisuus voi vaikuttaa heidän vastaanottorahansa suuruuteen – epäaktiivisuus usein laskee tuen määrää. Tanskassa työttömän ulkomaalaisen taloudellinen tuki on pienempi kuin kantaväestöön kuuluvien. Suomessa tämänkaltainen lainsäädäntö ei mennyt läpi, koska sen katsottiin olevan perustuslain vastainen johtaen syrjintään.

Tutkimus on osa laajaa yhteispohjoismaista hanketta Coming of Age in Exile (CAGE) - Health and Socio-Economic Inequities in Young Refugees in the Nordic Welfare Societies, jota rahoittaa NordForsk (2015–2019). Tutkimushankkeessa tarkastellaan pakolaistaustaisten nuorten terveyttä, koulutusta ja työelämää. Hankkeessa ovat mukana Norja, Suomi, Ruotsi ja Tanska, josta hanketta koordinoidaan. Siirtolaisuusinstituutti vastaa tutkimushankkeesta Suomen osalta.

Kyseisen politiikka- ja lakianalyysin tulokset liittyvät työmarkkinoita koskevaan laajempaan laadulliseen ja määrälliseen tutkimukseen, jota tehdään osana CAGE-hanketta. Lisäksi tulosten perusteella laaditaan koko tutkimushankkeen toimenpide-ehdotuksia. Hankkeen muissa tutkimuksissa tarkastellaan muun muassa sitä, millaista työtä ja millaisin työehdoin pakolaistaustaiset nuoret tekevät. Työllistyminen ei ole itseisarvo vaan työn laatu ja työssä viihtyminen ovat tärkeitä tekijöitä pakolaistaustaisten nuorten kotoutumisessa pohjoismaisiin yhteiskuntiin. Hankkeessa tutkitaan myös työnantajien kokemuksia pakolaistaustaisten työllistämiseen liittyen.

Lisätietoja:
Eveliina Lyytinen, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti (evlyyt(at)utu.fi, 0400 219184)

Coming in Age in Exile (CAGE)-hanke

Working for integration-raportti

 

© Siirtolaisuusinstituutti Takaisin ylös